Äh, ei siitä mun salasanailusta vielä ainakaan mitään päätöstä tullut. Oli ehkä sellainen pakko-olis-purkaa-mieltä-mutta-missä-sen-purkaisin -olo. eli näillä jatketaan toistaiseksi. Laitoin kuitenkin muistiin ja korvantaakse teidät, jotka salasanaa kaipailivat, jos sellaisen olisin siis laittanut :)

On muuten mukava aina silloin tällöin huomata, että blogillani on oikeasti lukijoita, vaikka ei elämämme niin kovinkaan merkillistä ole :) Kiitos siis teille, piristätte päiviäni kommenteillanne!

Mutta asiaan.

Istun tällä hetkellä (kello 1:56) töissä. Siis häh!? Soitin tänään tai siis keskiviikkona (eli eilen) erääseen entiseen keikkapaikkaan, jossa tein myös yhden harjoittelun opiskeluaikana ja kyselin keikkaa ja kuinkas kävikään: täällä olen yötäni viettämässä ja tienaamassa elantoa :) Tähän mennessä ei ole tuntunut pahalta, mutta pahimmat tunnit on vielä edessä... Totesin tuossa kuun vaihteessa, kun tilille tuli hoitotuki, joka sitten siinä melkeimpä heti muutaman laskun ja kahden kauppareissun (alle 20€) jälkeen meni, että pakko tässä on jotain keikkoja alkaa tekemään. Ei muuten pysty oikeesti elämään. Varsinkaan kun tulossa on yksi 2000€ parvekelasilasku ja olemassa on kuitenkin nuo lainanlyhennykset ja muut kulut/laskun päälle. Eikä nämä ole pahoja, kun ei keikkoja tarvi montaa tehdä kuussa niin jo saa ihan mojovan summan käteen :) Paljastettakoon, että yhdestä yöstä käteen jää noin 120€! Huikeaa :D

Mitäs muuta...

Leo on kasvanut/kehittynyt taas ihan hirmuisesti: Nyt se kävelee ihan sujuvasti kaikkea pitkin (siis itseään tukien). Edellispäivänä kokeiltiin, että mites noiden taaperokässyjen kanssa kävely sujuu. Siinä se vaan lähti painelemaan eteenpäin kuin vanha tekijä! Ihan tosta noin vain :) Sanoja on alkanut tulemaan enemmän: isi, lo (pallo) ja muutama muu tavu, jotka saattaa hyvällä tahdolla tarkoittaa jotain ;) Passiivisia sanoja onkin sitten jo tosi monta. Uutena juttuna on tullut myös tuo minä itse haluan syödä -asenne. Ainoa vain, että tuo lusikka kun ei tarjoamisista ja harjoitteluista huolimatta kelpaa kuin lautasen, ruuan ja pöydän hakkaamiseen. Ruoka syödään käsin. Argh, keittiö näyttää koko ajan siltä (tai ainakin se Leon ryömäympäristö), että siellä olisi ollut jonkun sortin ruokasota käynnissä... Pitäisi olla joka päivä kuuramassa lattiaa, tuolia ja pöytää juuriharjalla, jotta keittiö näyttäisi edes vähän siistiltä, mutta jos joku oikeesti jaksaa niin siitä vaan, mua ei siihen hommaan joka päivä saa!

Huima jäpikkä tuosta meidän vauvasta on jo kasvanut. Kohta juhlitaan jo 1v. synttäreitä! Eipä ole enää kuin puolitoista kuukautta! Kyllä se aika kuluu...

Viikonloppuna ollaan lähdössä Ruisrockiin, jee!! K sai meille liput synttärilahjaksi :) eipä meillä muuten olisi sinne ollut varaa lähteäkään, kun viikonlopun liput olisi meiltä kustantanut lähemmäs 200€ ja siihen sitten vielä matkat päälle. Mutta hyvä näin. Laurelin näkee Pipettesit, Julietten (nähty kyllä jo Ankkarockissa pari vuotta sitten) ja kaikki muut ihanuudet :D Perjantaina suunnataan sinne Duussin kanssa, kunnes K saa hinattua oman ahterinsa töistä Turkkuseen, mutta muuten pääsemme viettämään ihan lapsetonta parisuhdeviikonloppua kahden. Tosin öisin olemme Leon kanssa samoilla yöpymismestoilla, joten hoitovuoro on meillä. Tämä tosin ei haittaa ei sitten ollenkaan. Tuntuu niin hyvältä saada ihan tosi pitkästä aikaa vain sellaista aikusiten aikaa ilman, että tarvii miettiä, milloin on ruoka-aika tai missä nyt sitten vaihtaisi vaipat tai joko se nyt olisi päikkäreiden vuoro tai että "ei Leo, älä syö sitä hiekkaa, eikä nuita kiviäkään ole hyvä popsia"! Mahtavuuta, sanoo Laurelin X)

Ai niin Leolle on tullut taas uusi hammas. Näytämme nyt ihan Rölli-peikolta, kun alhaalla on ne kaksi pientä etuhammasta ja ylhäällä vasemman puolen suuren suuri kakkoshammas!

Kello lähentelee puoli kolmea... Vielä olisi melkein viisi tuntia työaikaa. Olisi pitänyt ottaa mukaan jokin kirja tai sitten edes sudokuvihkonen, jota olisi voinut ajan kuluksi täytellä. Täytyy ensi viikolla, kun on taas ti-ke ja to-pe yöt keikalla, ottaa jotain tekemistä mukaan!

Laitetaampa nyt vielä meidän elämämme tapahtumia:

Juhannusviikolla saimme sitten vihdoin eteisenkaapistomme sellaisena kuin sen tilasimme. Hieman sai tapella, mutta lopussa se kiitos seisoo :) Vielä ei olla päästy sitä kokoamaan, kun ei sellaista aikaa ole tullut, mutta kohta! Kunhan vain pääsen kuvaamaan, niin laitan ainakin keittiöstä, olohuoneesta ja Leon huoneesta kuvia! Leon huoneesta tuli ainakin ihan mun lemppari. Kun sinne menee, tulee aina niin hyvä mieli, kun se on NIIN raikas! :)

Olin saanut kaksi haastettakin, kiitos Duussi ja Satu! Laitan ne täytäntöön ensi viikon yövuoroissa viimeistään :) Huomenna lähdemmekin jo Leon kanssa junalla Turkuun ja tulemma varmaan sieltä vasta tiistaina, joten mahtavaa kesää kaikille siihen asti, näkemiin :D!