Ts. Helveltti on ollut irti tässä elämässä tämän viikon. Jos et jaksa lukea koko selitystä voit siirtyä suoraan lopussa olevaan koontiin!

Viikko alkoi viime perjantaina. Hoitotyttönen tuli normaaliin tapaan aamusta hoitoon. Aamupäivä meni mukavasti jo melkein rutiinilla ensin hieman ulkoillessa ja yhdentoista aikaan tultiin tuttuun tapaan sisälle syömään ja päikkäreille. Päikkäreille meno sujui kivuttomasti eli VAIN n. 20 minuutin nukutuksella :) Iltapäivällä leikittiin tosi nätisti sisällä ja välipalailtiin yhdessä ja iltapäivästä mentiin vielä pihalle, ennen kuin hoitotyttöstä tultiin viiden aikaan hakemaan.

No, mutta mikäs tässä, jos tuo olisikin ollut koko totuus! Ennen sisälle tuloa Leurelinilla alkoi vatsaan koskemaan ihan kamalasti. Eikä tämä ollut mikään kuukausisärky vaan jotain aivan muuta. Ei kuvotusta vaan vatsakipua. Vatsaa sattui, sattui, sattui, sattui ja ai niin sattui. Lauantai-aamuna päätin, etten enää kykene olemaan, kun ei oikein mikään lääke auta ja lähdin lääkäriin (sairaalan päivystykseen).

No, tältä reissulta pääsin kotiutumaan tiistai-iltapäivällä. Kädessäni kaksi 3litran tönikkää tulevaa vuorokauden pissanäytettä varten (mitä ne oikein kuvittelee mun virtsaavan päivässä!?!), laput uusista tutkimuksista ja lääkärin soittoajoista. Ai niin ja oli mulla melkein diagnoosikin ja kokoelma lääkärien parhaista lausahduksista! Annetaan ensin pienet näytteet noista lausahduksista:
  • Hmm... Oho, onpas sun munuaiset alhaalla! (ulrtassa)
  • Onko sun käsketty juoda vettä? ai ei vai? No, nielaise ilmaa. Joo, uudelleen. Ei, tää ei ole sun vatsalaukku, mutta mistäs me se löydettäis...
  • Haimasta ei nyt näy kuin osa, mut pitäis sun pernan nyt olla täällä... Ai, mut täältä se löyyikin, hieman tosin vähän yläkantissa!
Oma suosikkini oli tuo keskimmäinen, josta sitten päästäänkin siihen "melkein diagnoosiikin" vatsalaukun kokoiseen eli noin 18 cm halkaisijaltaan olevaan johonkin, joka sisältää jotain, joka pitää leikata eli alias "kuplaan". Tästä samainen lääkäri totesi, että hämmästyttävää... niin siis hämmästyttävän suuri.. hmm... tämäpä oli yllätyslöytö. Jota se totta tosiaan myös minulle oli. Positiivista tässä on se, että kupla lääkärin mukaan on todennäköisesti vaaraton, mutta "ei mennä sitä vielä vannomaan, ennen kuin ollaan saatu tutkimukset saatettua loppuun".

Mutta viikko jatkuu. Tiistai-illan, keskiviikon ja torstain selvitettyäni päätä tästä kuplasta ja sen tuomista asioista, luulin  jo päässeeni pahasta ts. ei tässä nyt enää pahemmin voi mennä (paitsi, että kuplasta sanottaisiin, että se olisi pahanlaatuinen kasvain) totean to-pe välisenä yönä, että nyt kuvottaa!

Tulos:
- noin 10 ryynäystä (yön aikana, tietty!)
- kaksi valvottua yötä
- yksi kuumeinen täysin toimintakyvytön ja itkuinen päivä
- palelua, huonoa oloa jne. mitä nyt vain voi vatsatautiin liittyä!

Tänään lauantaina on ollut hieman parempi olo jo paitsi, että aamupäivästä ja päivällä vielä vähän heikotti, mutta se varmaan johtui vähän huonoista syömingeistä ja vatsan tyhjentelystä.

Mutta sitten siihen yhteenvetoon:
  • 3 päivää huomattavan ärsyttävää vatsakipua
  • 4 pitkää ja tylsää päivää ja 3 erittäin unetonta (unilääkkeistä huolimatta) yötä sairaalassa
  • 3 luettua kirjaa ja 1 keskeneräinen (eli siis jotain hyvää tuosta sairaalassa käynnistä)
  • miljoona piikkiä ja 1 pyörtyminen
  • 1 n. 18cm halkaisijaltaan oleva kupla (ei tarkkaa diagnoosia)
  • 1 tuleva leikkaus ja paljon sitä edeltäviä tutkimuksia
  • 7 itkuista päivää (lue: kaikki tähän mennessä)
  • 10 oksennusta
  • 1 38 asteen kuume päivä
  • 1 toipumispäivä
  • 2 pieleen mennyttä viikonloppua
  • 3 peruutetuiksi ilmoitettua hoitopäivää
  • 1 täysin kusinen viikko
Eipä tästä tän enempää. Toivottavasti ensi viikko olisi vähemmän helvetillisempi. Laurelin kertoo, kun tietää, milloin leikataan.

Edit. klo 23.39

Voi ei, meinasin ihan unohtaa! Jos jotain huonoa, niin aina jotain hyvääkin :) Nimittäin tiistaina, kun vihdoin kotiuduin sairaalasta, oli Leonaattori lähtenyt vihdoin ihan itsekseen käpsimään! Nyt se sitten jo käpyttelee vähän enemmänkin kuin pari askelta eli hienosti menee! :D