No niin, nyt sitä ehti viimein koneen ääreen. Onpas ollut aikas työntäyteinen päivä. Jos tällaisella äitiyslomalaisella sellainen voi edes olla...

Oli ihan huippua kun K jätti täksi päiväksi mulle auton, jolloin päivä ostosten parissa avautui mulle pitkästä aikaa. Hurautin Vantaan Petikon ja Variston seudulle ja kävin kaikki TÄRKEÄT liikkeet eli Eurokankaan, Kodin Anttilan ja Lastentarvikkeen läpi. Ja hups, kuinkas kävikään: Kaikista löytyi jotain kotiin vietävää.

Eurokangas: lisää vaippaharsoa ja lakanakangasta lattiapeittoon
Kodin Anttila: Uusia lakanoita meidän tulevaan uuteen luxus 160cm leveään sänkyyn (joka saapuu 3.8 kotiin kannettuna).

Selvitettäköön, että olemme nukkuneet viimeiset 6 vuotta (koko yhdessäolomme ajan) minun 120cm leveällä runkopatjalla, joka viimeistään nyt, kun vatsanympärykseni alkaa hipoa 130cm (kyllä, repikää siitä!), on käynyt pieneksi.

Lastentarvike: Ihaniin Emmaljungan vaunuihimme rengassuojat, kahdet ruskovillan lyhytlahkeiset vaippahousut  sekä villan hoito- ja pesuaineet.

Vaippahousut saivat K:n tullessa kotiin suunnatonta huvitusta aikaan.. Olivat kuulemma ihan hömelön muotoiset...?


Mutta ei tämän päivän aikaansaannokset vielä tähän loppunut! Touhutäti innostui aivan totaalisesti, kun totesi taas ja uudelleen, että ei OIKEASTI ole enää montaa päivää välttämättä siihen, että tyyppi näkee päivän valon. Sitä ennen olisi vielä kuintenkin OIKEASTI aika monta asiaa tehtävänä. Ei kun tuumasta toimeen.

Päivän saldo oli:

  • vaippaharsot ommeltu
  • samoin kuin ensisängyn petauspatjan päällinen
  • lattiapeiton kangas kutistettu (joten huomenna voidaan jatkaa aktiiviuraa ompelussa!)
  • niin ja tietenkin mukavat ostostelut ;)
Puhuinpa muuten pitkästä aikaa vanhan kamun kanssa puhelimessa. En ole ollut tekemisissä hänen kanssaan varmaan kahteen kolmeen vuoteen ja nyt siis ensimmäistä kertaa kaiken tämän ajan kulun jälkeen jutskailtiin. Tuntui kovin vaikealta soittaa, mutta nyt on jää rikottu ja seuraava kerta on miljoona kertaa helpompi, huh! Niin paljon oli meille molemmille tapahtunut, mutta suurin muutos taisi molemmille olla vauva.

Tyyppi onkin tänään ollut äidin tapaan aktiivinen. Juomalla ollessani Mc-paikassa se riehui vatsassa niin, että meinasin pudota tuolilta. Potkuja tuli vatsapeitteisiin sarjana. Samoin nyt illalla istuessani ompelukoneen äärellä Tyyppi on osoittanut suunnatonta mielenkiintoa ja huomionhakuisuutta. Saa nähdä, mitä lääkärisetä huomenna sanoo Tyypin tilasta ja koosta. Toivottavasti tuolla vatsassa ei ole sitä arvioimaani norsua...

Mutta nyt iltapalalle ja nukkumaan tai sitten lukemaan sen eilen vielä kesken jääneen dekkarin loppuun, hih :)