Enää 5 yötä ja sitten lääkäri soittaa. Tunteja en vielä ihan jaksa alkaa laskemaan, kun niitä tulisi ihan liian monta!

Mutta täällä voidaan hyvin. Arki vei mennessään ja lapset ovat vienet ajatukset muualle. Elämä ei siis olekaan hassumpaa :) Uusi kriisi saattaa kuitenkin odottaa seuraavan kulman takana, joten ollaampa varuillaan!

Ihania asioita on kuitenkin tapahtunut:

Ensin täytyy kertoa kuinka ihanus K oli varatessaan meille matkan :) Matka tosin ei ole pitkä, noin 200 km, mutta matkaan pääsemme kahden ja olemme poissa ruhtinaaliset kaksi yötä eli kokonaisen viikonlopun!!! Perjantaina 28.9 eli Laurelinin synttärinä, meidän pikku punto suuntaa nokkansa kohti pohjoista ja huristelee Tampereelle. Leo jää mummin ja papan kanssa hoiviin. Tampereella meille on varattu kahdeksi yöksi huone Scandic Rosendahlista sekä teatteriliput Tampereen teatteriin :) Mitään muuta suunnitelmia ei ole kuin se, että ollaan ja lomaillaan, käydään syömässä ja iltaa istumassa sekä nukutaan ja tärkeimpänä: käydään täydellisellä hotellin aamiaisella ;) Olen keväästä asti haaveillut ja unelmoinut täydellisestä hotelliaamiaisesta, josta saisi napsia kaikkia ihanuksia hedelmiä, leipiä ja kaikkee ja nyt mä sen saan, JEE!

breakfast.jpg

Toinen ihanuus tälle päivälle oli, että Hoitotyttö tultiin hakemaan aikaisemmin. Olen kaipaillut hetkiä Leon kanssa ihan kahden ja tänään iltapäivästä siis sen aika, jos keritään. Toisin sanoen Leo nukkuu vielä päikkäreitä ja epäilen, että K ehtii tulemaan kotiin ennen kuin me päästään tai ehditään tekemään mitään välipalan syöntiä kummempaa :) Mutta mulle vapaa iltapäivä anyway!

Kolmantena voisi mainita Leon uuden talvihaalarin, jonka kävin tänään hakemassa:
7B2EE4D0.aspx
Reima

Eli näin hienossa talvihaalarissa meidän pikkukundi saa talvella tallustella :) Vielä kun jostain löydettäisiin tuollainen vihreä fleecedragonpipo niin vähän kun olisi kuulia ;)

Neljäs ja nyt ehkä paras on se, että sain eilen lasten kanssa iltapäivästä siivottua. Tosin pölyjä ja lattiota en kerennyt pyyhkimään vielä, mutta ainakin sain imuroitua ja järjestettyä tavaroita paikoilleen :) Vaikka se noiden kahden tärpästikkelin kanssa oli hieman haastavaa: "Ei, ei saa sulkea tietokonetta, äläkä nyt laita sitä enää päälle, isin vasaraan EI kosketa, ja tulkaas nyt pois sieltä kaapista! Leo, ei saa laittaa töpseliä suuhun, eikä ainakaan sinne pistorasiaan ja nyt heti pois sieltä tiskikoneesta... Eikä hakata sitä partsin ovea puuautolla eikä myöskään sitä telkkaria...!" Tosin tällaista tämä on melkeimpä joka päivä meidän Leonaattorin kanssa, joka totisesti osaa löytää ne asiat, mitä EI saisi tehdä!

Viides ihanus oli, että ystävä oli eilen käymässä! Oli taas kun ei olisi ollut yhtään päivää välissä; juttu jatkui siitä mihin viimeksi jäätiin. Ystävä tuli kuuden aikoihin ja kävin viemässä sen takaisin kotiin yhdeksän jälkeen. Takaisin tullessa ajattelin, että minäpä huristan tuosta Pasilan läpi, Harwallin ohi, kun siitä niin näppärästi pääsee tuohon Turun motarille. Ainoa vain, etten osannut ottaa huomioon Elämä Lapselle-konsertin jälkeistä auto-bussi-ruuhkaa, jonka vankina sitten istuskelin parisenkymmentä minuuttia! No, mutta äidin omaa aikaa ;)

Loppuun täydellinen biisi tälle päivälle: